keskiviikko 17. joulukuuta 2014

Hyvin vähän raportoitavaa

Heipä hei.

Ja näin alkaa tämän blogin todennäköisesti toiseksi viimeinen postaus. Hui.
Vuotta on jäljellä vähän yli 3 viikkoa, mikä on aivan kauheeta. Olen jo nyt monesti saanut koulussa itkua pidätellä, kun oli viimeinen klubitunti ja näin. Koulupäiviä minulla on enää jäljellä neljä NELJÄ! , kun tämä viikko on kokeita, eli minulla on vapaata ja ensiviikkolla pääsen koulunkautta japaniin neljäksi päivää.

Ja tähän väliin kiitän joulukorteista, niitä on tullu useita. Hyvää joulua vaan sinnekin!

Minulla ei vieläkään kummosta kerrottavaa ole. Minun elämä on tässä viimesen parinkuukauden ajan ollu pelkästään koulua ja ympäriinsä kiertelyä, joista kummastakaan ei ole paljoa kerrottavaa. Tai edes kuvia.



Ihmeitä kun ei tosiaan ole kirjoittaa niin laitetaan pari kuvaa koulusta, siellähän suuri osa minun ajasta kuluu.
 Sonmin ja minä. Ja alemmassa ollaan sitten Nahyonin kanssa.

Tällaiset saatiin siitä videosta, josta kerroin jossakin aiemmassa postauksessa.

 Täällä on melko kylmää, tänäänkin yli 10 astetta pakkasta, ja luntakin on jonkun verran. Välillä jopa kaduttaa hieman etten ottanut toppatakkia Suomesta mukaan.



 Aikoja sitten oli lyhtyfestivaali tuolla Soulin keskustassa. Käytiin sitä katsomassa omman, Seonhgeen ja Junheen kanssa. Ihmisiä oli ihan liikaa ja jotta olisi päässyt alas kävelemään lähemmäs noita niin olisi pitänyt odottaa 90 minuuttia. Todettiin sitten että meille riittää kauempaakin katsominen. Minulla ei ole mitään havaintoa kuinka pitkälle näitä lyhtyjä riitti. Me ei kuitenkaan kävelty lähellekään loppua.






 Seuraavalla viikolla kävimme Gertrudan kanssa siellä koulun jälkeen, kun hänellä ei ollut mahdollisuutta päästä pimeällä.



Näiden kuvien ja seuraavien kuvien välissä on paljon tapahtumia ja tekemisiä, mutta niistä ei oikein ole kirjoitettavaa tai kuvia, joten...   Nämä on sitten tältä päivää.
 Kävimme Gertrudan kanssa kävelemässä ja katsomassa kadulla olevaa taidetta. Gertruda lähettä terveisen että oli hauskaa, mutta kamalan kylmää. Oli siis tosiaan jotain -10C ja välillä aika kova tuuli. 







Kiertelyn jälkeen päädyttiin CU:hun lämmittelemään ja syömään.


Tässä oli tälläinen pikkupostaus. Se olis sitten...
.. ja seuraava postausta voikin varmaan odotella kun olen jo Suomessa.

2 kommenttia:

  1. Vuosi on mennyt loppujen lopuksi tosi äkkiä myös täällä kotona. Nyt taitaa tulla eniten ikävä, kun tiedän, että tulet kohta kotiin! Sinulla on varmaan ristiriitainen olo ja osa sydämestä jää sinne <3

    VastaaPoista
  2. Voisikko jäähä sinne ku olen yhä sitä mieltä et enemmä pidetää yhteyttä ku oot siel <3

    VastaaPoista